God förvaltning och dess upprätthållande

Suomen julkinen hallinto saa toistuvasti huippunoteerauksia koreasta laadustaan. Näin käy, kun kansainvälisessä vertailussa ovat esimerkiksi hallinnon laatu, luottamus viranomaisten toimintaan, korruption vähäisyys, hallinnollisen päätöksenteon  avoimuus, vastuullisuus tai asioinnin helppous. Nämä tekijät tukevat epäilemättä toisiaan. Jotta hyvä laatu pysyy yllä, näitä piirteitä on kuitenkin myös jatkuvasti tuettava, huollettava ja uudistettava.

Kun virkamies tekee hallintopäätöksen tai kunta tarjoaa palveluja, toiminnassa on noudatettava hyvän hallinnon vaatimuksia. Niihin kuuluvat muun muassa hyvä palvelu, asian vuorovaikutteinen käsittely, avoimuus, lakiin perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttaminen sekä joustava menettely.

Tilanteesta riippuen hyvä hallinto voi edellyttää myös velvoitteita, kieltoja tai rajoituksia, jos ne ovat välttämättömiä esimerkiksi ympäristön pilaaminen, yksilön turvallisuuden vaarantamisen tai kilpailun rajoitusten estämiseksi. Sekä etuja ja palveluja että rajoittavia toimia toteuttaessaan viranomaisen on toimittava lain mukaan, puolueettomasti ja asiallisesti. Siksi on tärkeää, että hyvään hallintoon kuuluvat myös accountability sekä puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja suhteellisuuden vaatimukset. Ne kohdistuvat sekä asian käsittelyyn että päätökse

Den offentliga förvaltningen i Finland hyllas ofta för sin höga kvalitet. Finland är internationellt erkänt för förvaltningens kvalitet, förtroende för myndigheternas åtgärder, låga korruptionsnivåer, insyn i det administrativa beslutsfattandet, ansvarsskyldighet och lättanvända offentliga tjänster. Dessa faktorer stöder utan tvekan varandra. För att bibehålla denna höga kvalitet måste dock dessa aspekter ständigt stödjas, upprätthållas och förnyas.

Kraven på god förvaltning måste uppfyllas varje gång en tjänsteman fattar ett administrativt beslut eller en kommun tillhandahåller tjänster. Dessa krav omfattar god service, hantering av frågor på ett interaktivt sätt, öppenhet, förverkligande av lagstadgade rättigheter och skyldigheter samt flexibla förfaranden.

Beroende på situationen kan god förvaltning också kräva skyldigheter, förbud eller begränsningar för att förhindra miljöskador, skydda individernas säkerhet eller till exempel garantera rättvis konkurrens. Tjänstemän måste följa lagstiftningen och agera på ett opartiskt och lämpligt sätt när de utför åtgärder som skapar fördelar, tjänster och begränsningar. Det är därför viktigt att god förvaltning också omfattar ansvarsskyldighet och principerna om opartiskhet, rättvisa och proportionalitet. Dessa normer gäller för behandling av förvaltningsärenden och beslutsfattande.

Betydelsen av god förvaltning

God förvaltning eftersträvas av olika skäl: för att göra förvaltningen mindre byråkratisk och kostsam, eller om människors förtroende för förvaltningen har minskat på grund av dess byråkratiska, avlägsna eller annars dåliga natur. God förvaltning kan också vara ett kvalitativt mål i sig. Samtidigt varierar uppfattningarna om god förvaltning: en ekonom, en företagskonsult och en jurist har alla olika åsikter om de olika faktorerna i god förvaltning.

Ett av incitamenten för att sträva efter god förvaltning är att garantera administrationens legitimitet. För att stärka förtroendet omfattar insatserna för att förbättra förvaltningen bland annat ökad öppenhet, effektivitet, flexibilitet och tillgänglighet, och att göra det lättare att påverka myndigheternas verksamhet.

Ökande förväntningar

Den offentliga förvaltningen står också inför ökande förväntningar och krav på kvalitet och innehåll. Detta beror på att beslutsfattandet och den offentliga regleringen av den offentliga förvaltningen påverkar individer och företag på många olika sätt. Därför är det viktigt att se till att myndigheterna agerar korrekt och i enlighet med lagen och att individens rättigheter realiseras fullt ut.

En god förvaltning är också viktig för välfärdsstatens uppgifter, särskilt när det gäller tillhandahållandet av offentliga tjänster. Människor nöjer sig inte längre med enbart lagenlig administrativ verksamhet och tillgång till välfärdsstatliga förmåner och tjänster. Människor förväntar sig också bättre tjänster och högre kvalitet.

Att avveckla offentliga monopol och lägga ut offentliga tjänster på entreprenad innebär dessutom att offentliga organ som är verksamma i konkurrensutsatta situationer förväntas producera tjänster som är minst lika bra som tjänster från privata tjänsteleverantörer. I praktiken kan offentliga tjänster vara bättre än privata om det finns tillräckliga resurser.

Hur upprätthålls god förvaltning?

God förvaltning garanteras som en grundläggande rättighet som förpliktar myndigheter och tjänstemän. På grund av detta skapar god förvaltning rättigheter för administrativa klienter som kan åberopas i förvaltningsdomstolar. Garantierna för god förvaltning säkerställs genom lag. Konkreta krav finns särskilt i förvaltningslagen, lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet och tjänstemannalagar. Efterlevnad av god förvaltning omfattas också av laglighetskontroll.

Förutom dessa normativa och officiella garantier omfattar tryggandet av god förvaltning även mjukare och inofficiella inslag. I dessa är de viktigaste bland annat administrativa arbetsmetoder, administrativ kultur, tjänstemännens utbildningsnivå och etik samt administrativ praxis. Det är inte möjligt att definiera dessa element med mycket stränga standarder, även om deras nivå är en viktig del av kvaliteten på förvaltningen. De kan i stället främjas genom utbildning, organisatoriska arrangemang, tjänsteåtaganden och, i viss mån, instruktioner.

God, förutsägbar och tillförlitlig förvaltning är fördelaktig för både individer och företag. Det är värt att investera i dessa mål, och det kanske inte ens är dyrt. Dålig förvaltning ökar byråkratin, undergräver myndigheternas legitimitet, begränsar transparensen och möjliggör maktmissbruk. Kostnaden för dessa egenskaper kan knappast underskattas.

ntekoon.

Miksi hyvä hallinto on tärkeää

Hyvään hallintoon pyritään eri syistä: siksi, että hallinto toimii liian byrokraattisesti ja kalliisti tai siksi, että ihmisten luottamus hallintoon on heikentynyt sen virkavaltaisuuden, etäisyyden tai huonon laadun vuoksi. Hyvä hallinto voi olla myös laadullinen tavoite sinänsä. Toisaalta myös näkökulma hyvään hallintoon vaihtelee: ekonomistin, management-konsultin ja juristin silmin katsottuna hyvään hallintoon kuuluu selvästi erilaisia elementtejä.

Yhtenä hyvään hallintoon pyrkimisen pontimena on hallinnon legitimiteetin turvaaminen. Luottamuksen vahvistamiseksi hallintoa pyritään parantamaan lisäämällä muun muassa sen avoimuutta, tehokkuutta, joustavuutta ja lähestyttävyyttä sekä tehostamalla mahdollisuuksia vaikuttaa viranomaisten toimintaan.

Kasvavat odotukset

Julkishallintoon kohdistuu myös kasvavia laadullisia ja sisällöllisiä odotuksia ja vaatimuksia. Tämä johtuu siitä, että julkishallinnon päätöksenteko ja julkinen sääntely vaikuttavat jokaisen elämään ja yritysten toimintaan monin eri tavoin. Siksi on tärkeää varmistaa, että viranomaiset toimivat asianmukaisesti ja laillisesti samoin kuin se, että yksilön oikeudet toteutuvat täysimääräisesti.

Hyvä hallinto on tärkeää myös hyvinvointivaltion tehtävissä, erityisesti julkisten palvelujen järjestämisessä. Pelkästään lainmukainen hallintotoiminta tai hyvinvointivaltioon kuuluvien etujen ja palvelujen saaminen ei ihmisille enää riitä, vaan viranomaisilta vaaditaan laadullisesti enemmän ja parempaa palvelua.

Lisäksi julkisten monopolien purkaminen ja julkisten palvelujen ulkoistaminen merkitsevät, että kilpailuasemassa toimivilta julkisilta elimiltä edellytetään vähintään yhtä hyvää palvelua kuin yksityisiltä palvelun tuottajilta. Käytännössä julkinen palvelu voi olla yksityistä parempaa, jos resurssit ovat riittävät.

Miten hyvää hallintoa ylläpidetään

Hyvä hallinto on turvattu perusoikeutena, joka velvoittaa viranomaisia ja virkamiehiä.  Samalla hyvä hallinto perustaa hallinnon asiakkaille oikeuksia, joita voidaan toteuttaa hallintotuomioistuimissa. Hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Sen vaatimuksia konkretisoivia säännöksiä on etenkin hallintolaissa, julkisuuslaissa ja virkamieslaissa. Sen noudattamiseen kohdistuu myös laillisuusvalvontaa.

Näiden normatiivis-virallisten takeiden lisäksi hyvän hallinnon takeisiin kuuluu myös pehmeämpiä ja epävirallisia elementtejä. Tässä suhteessa keskeisiä ovat muun muassa hallinnon toimintatavat, hallintokulttuuri, virkamiesten koulutustaso, virkamiesetiikka ja hallinnolliset käytännöt. Näitä osatekijöitä ei ole mahdollista määritellä kovinkaan tarkoin normein, vaikka niiden taso määrittää keskeisesti hallinnon laatua. Niihin voidaan sen sijaan vaikuttaa edistävästi muun muassa koulutuksella, organisatorisilla järjestelyillä, palvelusitoumuksilla ja jossain määrin ohjeistuksellakin.

Hyvä, ennakoitava ja luotettava hallinto on sekä yksilöiden että yritysten etu. Näihin tavoitteisiin kannattaa panostaa, eikä investointi välttämättä muodostu kalliiksi.  Huono hallinto vahvistaa byrokratiaa, heikentää viranomaisten legitimiteettiä, rajoittaa avoimuutta ja mahdollistaa vallan väärinkäytön. Näiden piirteiden hintaa tuskin voi aliarvioida.